Etenkin lukion jälkeen monella on edessä suuria päätöksiä. Monet päättävät jatkaa opiskelemista ja miettivät kuumeisesti, minne suunnata seuraavaksi. Miltä alalta kannattaa hankkia koulutus? Kiinnostaako tiede, taide vai kenties jokin muu? Jotkut valitsevat kaupallisen alan ja toiset päätyvät esimerkiksi tekniselle alalle, mutta joka vuosi tieteiden pariin hakeutuu tasaisesti opiskelijoita, joista tulee aikanaan tutkijoita, opettajia ja alansa uranuurtajia. Osa vieroksuu tieteiden valitsemista opiskeluaineena, mutta kun ymmärtää isommassa mittakaavassa niiden osaajien merkityksen yhteiskunnassa, tuntuu se yllättäen hyvinkin järkevältä valinnalta.

Tieteen opiskelu kannattaa
Miksi tiede on yksi niistä koulutusaloista, joiden opiskeleminen todella kannattaa nykyään? Vaikka moni saattaa koulunpenkillä tuskastella matematiikan, fysiikan ja kemian tunneilla, on kyseisten aineiden opiskelemisessa silti jotain ituakin. Tiede on tutkimista ja se luo pohjan innovaatioille, joita maailmassa tarvitaan. Parhaimmillaan tieteen avulla tehdään maailmasta oikeasti parempi paikka, ja samalla siihen liittyy myös kaupallinen puolensa, sillä tiede ja tieteelliset saavutukset tietysti myös kiihdyttävät talouskasvua. Vaikka moni kouluttautuu jonkin tieteenalan asiantuntijaksi siksi, että haaveissa siintää mahdollisuus tehdä maailmasta parempi paikka, voi se olla myöskin tuottoisa tulonlähde. Menestyvimmät tiedemiehet ja tutkijat tienaavat parhaimmillaan hyvinkin suuria summia, etenkin jos onnistuu tekemään läpimurron jossain merkityksellisessä tutkimuksessa.

Tieteen edistysaskeleet saavat aikaan positiivisia muutoksia
Edistysaskeleet tieteissä ja teknologiassa ovat saaneet aikaan valtavia muutoksia positiiviseen suuntaan elämässämme, ja niiden myötä taloudellinen hyvinvointi ja elämänlaatumme on parantunut huomattavasti. Tämä on niin selkeästi nähtävissä, että moni taho on kiinnostunut sijoittamaan tieteisiin ja tutkimuksiin. Taloudellisella tuella, oli se sitten peräisin yksityiseltä tai julkiselta sektorilta, on tarkoitus tehostaa tutkimustyötä ja kannustaa sitä tuottamaan tulosta. Esimerkkejä erilaisista projekteista ja tutkimuksista, joihin on sijoittamisten kautta saatu runsaasti lisäpotkua ja joilla on ollut merkittävästi parantava vaikutus sekä terveydelle, turvallisuudelle että elämänlaadulle, ovat erilaiset rokotteet, magneettikuvaus, “tekoäly” , GPS-teknologia, kosketusnäytöt sekä tietenkin Internet.

Apurahojen avulla tuetaan erilaisia tutkimus- ja kehityshankkeita
Tutkimus- ja kehityshankkeisiin on mahdollista hakea apurahoja hyvin monelta eri taholta. Valtio on useimmiten yksi suurimmista rahoittajista, ja perinteisesti Japani, Yhdysvallat, Alankomaat, Suomi, Tanska, Ruotsi ja Saksa ovat olleet erityisen ahkeria tutkimus- ja kehityshankkeiden parissa uurastamisessa. Viime aikoina kuitenkin erityisesti Kiina on kunnostautunut asian suhteen, ja aivan erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Kiinan bruttokansantulosta sijoitetaan tätä nykyä prosentuaalisesti suurempi summa tutkimustyöhön ja kehityshankkeisiin kuin missään Euroopan unionin maassa. Ei ole olemassa kuitenkaan mitään tiettyä määrää tai suhdetta, jonka edestä tutkimuksiin ja kehitysprojekteihin tulisi sijoittaa. On kuitenkin päivänselvää, että maan kilpailukykyisyys on suorassa yhteydessä siihen, kuinka paljon valtio on valmis sijoittamaan erilaisiin tutkimus- ja kehitystyöhankkeisiin.