Kun ajattelee sanaa “tiede”, tulevat monilla mieleen esimerkiksi tiiliskiven kokoiset tekstikirjat, valkotakkiset tiedemiehet laboratorioissaan mikroskoopeilla koepaloja tutkimassa, monimutkaiset raapustukset liitutaululla sekä avaruussukkulat. Käsite “tiede” on kuitenkin erittäin laaja ja tarkoittaa tiedon hankkimista ja soveltamista, sekä ympärillämme olevan luonnollisen ja sosiaalisen maailman ymmärtämistä systemaattista ja todistettuihin faktoihin perustuvaa metodologiaa noudattamalla. Toisin sanoen tiede on fyysisen ja luonnollisen maailman tutkimusta havaintoja ja kokeellisia menetelmiä käyttämällä. Todellisuudessa tiedettä on olemassa aivan kaikkialla. Aivan perusasiat pohjautuvat kaikki tieteeseen: Kuinka hengittämämme ilma saa alkunsa? Miten valmistamamme ruoka kypsyy? Kuinka juomamme vesi muuttuu elimistössämme joksikin muuksi? Entä kuinka yllemme pukemamme vaatteet on valmistettu? Kuinka me ylipäätään olemme olemassa ja mistä saimme alkumme? Tiedettä on olemassa joka puolella, joten ei olekaan mikään ihme, että se on nykyään yksi tärkeimmistä oppiaineista maailmassa.

Suurimmat tieteenalat
Esimerkkejä suurimmista tieteenaloista ovat biologia, maantiede, fysiikka ja kemia. Esimerkiksi biologia tutkii elämää ja sen periaatteita. Ennen kaikkea tutkimuksen kohteena on elävä olento ja siinä tapahtuvat muutokset, mutta biologia on hyvin monipuolinen tieteenala. Biologia porautuu olemassaolon perusteisiin aina solujen pienimpien osien tutkimisesta lähtien, mutta toisaalta biologiaa opiskeleva voi yhtä lailla suuntautua valtavien maa- ja ilmamassojen opiskelemiseen. Biologiaan kuuluvat niin soluoppi, genetiikka, ihmiskehon anatomia sekä fysiologia, ekologia ja evoluutio.