Jokainen meistä muistaa varmasti sen tunteen, kun olisi ollut valmis tekemään ihan mitä tahansa muuta paitsi menemään kouluun. Osa meistä saattoi kerjätä vanhemmiltaan lupaa jäädä kotiin koulupäivän aamuna. Mielessä saattoi herätä kysymys siitä, miksi kukaan haluaisi istua luokkahuoneessa kuuntelemassa opettajan höpinää, kun yhtä hyvin voisi juoksennella metsässä tai pelata kotona tietokoneella. Moni havahtuu kuitenkin jossain vaiheessa siihen tosiasiaan, että tieto tuo valtaa ja avaa uusia mahdollisuuksia. Koulutuksen tärkeydestä voidaan olla hyvin montaa eri mieltä, mutta tuskin kukaan voi kieltää tiedon ja sivistyksen tärkeyttä jokapäiväisessä elämässä.

Koulutus avaa oven tietoon
Koulutuksen myötä ihmiset oppivat tärkeitä asioita esimerkiksi maailmasta, jossa elämme. Koulutuksen myötä tulemme tietoisiksi maailman historiasta, eri kulttuureista ja filosofioista. Koulutus on tärkeä asia jo siksi, että se antaa ihmisille tarvittavat työkalut ja taidot maailmassa pärjäämiseen. Koulutuksen myötä meidän on helpompi muodostaa perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä maailmassa, jossa sekä oikeaa että väärää tietoa on tarjolla valtavasti. Kouluttautunut ihminen pystyy paremmin tulkitsemaan asiat oikein ja soveltamaan oppimiaan asioita elämänsä eri tilanteissa.

Lukutaidottomuus on suuri uhka
Lasku-, luku- ja kirjoitustaidottomilla on valitettavasti huomattavasti huonommat edellytykset pärjätä elämässä, sillä työn hakeminen ja saaminen on monin verroin hankalampaa. Lisäksi kouluttamaton ja ennen kaikkea lukutaidoton ihminen altistuu todennäköisemmin esimerkiksi hyväksikäytöksille.

Koulutus avaa monia ovia
Perustaitojen kuten lukutaidon ja laskutaidon lisäksi koulutus on elämässä muutenkin tärkeää. Joskus sanotaankin, että koulutus mahdollistaa hyvien asioiden aikaansaamisen yhteiskunnassa ja valtiossa. Onkin todella tärkeää pitää mielessä, ettei koulutus rajoitu ainoastaan siihen, mitä opimme koulukirjoista. Yhtä lailla elämä kouluttaa – usein vieläpä paremmin kuin mikään oppikirja! Koulutus on paljon muutakin kuin oppitunteja, luentoja, koemenestystä ja hyviä arvosanoja. Koulutuksessa on kyse myös oikean ja väärän erottamisesta toisistaan. Usein kouluttautuneille ihmisille on ominaista, että he kykenevät ajattelemaan sekä luovasti että konkreettisesti. Tämän lisäksi koulutus auttaa meitä kasvamaan ihmisinä. Voi esimerkiksi olla, että ilman koulutusta me kaikki olisimme ajatusmaailmaltamme paljon kapeakatseisempia kuin mitä olemme nyt.

Avoin keskustelu on avain uuden tiedon syntymiselle
Oppilaitoksissa viettämämme ajan myötä olemme tottuneet avoimeen keskusteluun mitä moninaisimmista aiheista. Koulutus ei rajoitukaan faktojen pänttäämiseen, vaan yhtä lailla se kehittää myös meidän sosiaalisia taitojamme, ongelmanratkaisukykyämme, kykyä tehdä päätöksiä sekä etsiä uusia ratkaisuja ongelmiin. Toinen varsin tärkeä koulutuksen myötä opittava asia on ajanhallinta. Jokainen kouluja käynyt tietää, että erilaiset deadlinet painavat koulua käydessä päälle ja että mikäli haluaa selviytyä kotitehtävistä ja projekteista kunnialla, on syytä harjoittaa sopivasti itsekuria ja opetella ajanhallintaa. Jos ei ole milloinkaan joutunut kokemaan painetta ajankäyttönsä suhteen, saattaa mahdollisten työtehtävienkin hoitaminen sovitussa ajassa olla ylitsepääsemättömän vaikea tehtävä. Koulutus opettaa työskentelemään paineen alla ja kantamaan vastuuta, josta on suunnatonta hyötyä myös työelämässä kuten myös kaikilla muillakin elämän osa-alueilla.

Koulutus luo pohjan monenlaisille saavutuksille
Sen lisäksi, että koulutus on suureksi hyödyksi yleisellä tasolla, on toki myös tunnustettava, ettei ilman koulutusta maailmassa olisi pystytty saavuttamaan kaikkia niitä suurenmoisia asioita, joita tähän mennessä on saavutettu. Tämän voi havaita heti päivän uutisotsikoita tarkastelemalla. Joka puolella uutisoidaan uusista keksinnöistä muun muassa tieteen ja teknologian saralla. Tällaiset suuret harppaukset kehityksessä ovat kiitoksen velkaa juurikin koulutukselle. Koulutus on tapa valjastaa ihmisten lahjakkuus ja kyvykkyys siten, että niistä on hyötyä koko maailmalle.

Tieteet kiinnostavat sekä opiskelijoita että sijoittajia
Etenkin lukion jälkeen monella on edessä suuria päätöksiä. Monet päättävät jatkaa opiskelemista ja miettivät kuumeisesti, minne suunnata seuraavaksi. Miltä alalta kannattaa hankkia koulutus? Kiinnostaako tiede, taide vai kenties jokin muu? Jotkut valitsevat kaupallisen alan ja toiset päätyvät esimerkiksi tekniselle alalle, mutta joka vuosi tieteiden pariin hakeutuu tasaisesti opiskelijoita, joista tulee aikanaan tutkijoita, opettajia ja alansa uranuurtajia. Osa vieroksuu tieteiden valitsemista opiskeluaineena, mutta kun ymmärtää isommassa mittakaavassa niiden osaajien merkityksen yhteiskunnassa, tuntuu se yllättäen hyvinkin järkevältä valinnalta.

Tieteen opiskelu kannattaa
Miksi tiede on yksi niistä koulutusaloista, joiden opiskeleminen todella kannattaa nykyään? Vaikka moni saattaa koulunpenkillä tuskastella matematiikan, fysiikan ja kemian tunneilla, on kyseisten aineiden opiskelemisessa silti jotain ituakin. Tiede on tutkimista ja se luo pohjan innovaatioille, joita maailmassa tarvitaan. Parhaimmillaan tieteen avulla tehdään maailmasta oikeasti parempi paikka, ja samalla siihen liittyy myös kaupallinen puolensa, sillä tiede ja tieteelliset saavutukset tietysti myös kiihdyttävät talouskasvua. Vaikka moni kouluttautuu jonkin tieteenalan asiantuntijaksi siksi, että haaveissa siintää mahdollisuus tehdä maailmasta parempi paikka, voi se olla myöskin tuottoisa tulonlähde. Menestyvimmät tiedemiehet ja tutkijat tienaavat parhaimmillaan hyvinkin suuria summia, etenkin jos onnistuu tekemään läpimurron jossain merkityksellisessä tutkimuksessa.

Tieteen edistysaskeleet saavat aikaan positiivisia muutoksia
Edistysaskeleet tieteissä ja teknologiassa ovat saaneet aikaan valtavia muutoksia positiiviseen suuntaan elämässämme, ja niiden myötä taloudellinen hyvinvointi ja elämänlaatumme on parantunut huomattavasti. Tämä on niin selkeästi nähtävissä, että moni taho on kiinnostunut sijoittamaan tieteisiin ja tutkimuksiin. Taloudellisella tuella, oli se sitten peräisin yksityiseltä tai julkiselta sektorilta, on tarkoitus tehostaa tutkimustyötä ja kannustaa sitä tuottamaan tulosta. Esimerkkejä erilaisista projekteista ja tutkimuksista, joihin on sijoittamisten kautta saatu runsaasti lisäpotkua ja joilla on ollut merkittävästi parantava vaikutus sekä terveydelle, turvallisuudelle että elämänlaadulle, ovat erilaiset rokotteet, magneettikuvaus, “tekoäly” (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kahdeksan-kuuminta-alaa–joille-kannattaa-nyt-perustaa-yritys/suJJRgPE), GPS-teknologia, kosketusnäytöt sekä tietenkin Internet.

Apurahojen avulla tuetaan erilaisia tutkimus- ja kehityshankkeita
Tutkimus- ja kehityshankkeisiin on mahdollista hakea apurahoja hyvin monelta eri taholta. Valtio on useimmiten yksi suurimmista rahoittajista, ja perinteisesti Japani, Yhdysvallat, Alankomaat, Suomi, Tanska, Ruotsi ja Saksa ovat olleet erityisen ahkeria tutkimus- ja kehityshankkeiden parissa uurastamisessa. Viime aikoina kuitenkin erityisesti Kiina on kunnostautunut asian suhteen, ja aivan erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Kiinan bruttokansantulosta sijoitetaan tätä nykyä prosentuaalisesti suurempi summa tutkimustyöhön ja kehityshankkeisiin kuin missään Euroopan unionin maassa. Ei ole olemassa kuitenkaan mitään tiettyä määrää tai suhdetta, jonka edestä tutkimuksiin ja kehitysprojekteihin tulisi sijoittaa. On kuitenkin päivänselvää, että maan kilpailukykyisyys on suorassa yhteydessä siihen, kuinka paljon valtio on valmis sijoittamaan erilaisiin tutkimus- ja kehitystyöhankkeisiin.

Esimerkki tieteen hyödyllisyydestä elämässämme: Syöpätutkimus
Jo vuosisatojen ajan ihminen on tavalla tai toisella hyödyntänyt erilaisia kasveja ja mineraaleja lääkinnällisesti. Niitä on käytetty erilaisten sairauksien ja vaivojen lieventämiseen, hoitamiseen ja parantamiseen. Ensimmäistä kertaa syöpää hoidettiin kuitenkin lääkkeillä tiettävästi vasta 1900-luvun alkupuolella. Noihin aikoihin sinappikaasua käytettiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaan eräänlaisena kemiallisessa sodankäynnissä käytettävänä taistelukaasuna. Erään kerran sattui kuitenkin niin, että saksalaisessa Italian Bariin kohdistuvassa ilmahyökkäyksessä joukko ihmisiä altistui vahingossa sinappikaasulle, ja myöhemmin huomattiin, että heidän valkosolujensa määrä oli merkittävästi tavanomaista alhaisempi. Tämän perusteella pääteltiin, että kaasun valkosolujen kasvua ehkäisevällä ainesosalla voitaisiin myös ehkäistä syövän leviämistä. Tämä oli ensimmäinen askel syöpälääkkeiden kehityksessä, mutta hyvin pian sen jälkeen tutkijat ryhtyivät selvittämään, olisiko joillain muillakin aineilla samankaltaisia syöpää ehkäiseviä vaikutuksia.

Syövän hoito on iso bisnes
Vaikkei syöpään olla varsinaisesti vielä keksitty lopullista parannuskeinoa, on siihen kuitenkin kehitetty monenlaisia erilaisia lääkkeitä ja hoitoja. Syöpälääkitykset ja ylipäätään lääkeala ovat nykyään valtava teollisuudenala, jossa liikkuu huikeita summia rahaa.

Tiede on auttanut syöpähoitojen kehittymisessä
Ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä, että syöpädiagnoosin saaminen tarkoitti käytännössä vääjäämättä lähestyvää ennenaikaista kuolemaa. Viimeisten kahdensadan vuoden ajan tiede on kuitenkin tuonut monenlaisia muutoksia parempaan suuntaan. Syöpää tutkitaan erittäin laaja-alaisesti ja tutkimuksissa ovat mukana useat eri tieteenalat kuten matematiikka, bioteknologia sekä nanoteknologia. Tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpä saa alkunsa, kuinka sen syntymisen voi parhaiten estää ja kuinka sitä kannattaa hoitaa. Nykyään monet eri syöpätyypit ovat suhteellisen helposti hoidettavissa, mikäli ne todetaan hyvissä ajoin. Esimerkkejä tällaisista “hyvän” ennusteen syövistä ovat varsin yleiset syövät kuten rintasyöpä ja eturauhassyöpä. Tehokas lääkitys ja kehittyneet hoitomuodot ovat saaneet aikaan sen, että Suomessakin elää tänä päivänä kymmeniätuhansia syövän selättäneitä ihmisiä. Tämäkin esimerkki todistaa, että tieteellä ja koulutuksella on todella suuri merkitys. Tällä hetkellä syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa, mutta tutkimusten myötä tapahtuvan kehityksen ansiosta tulevaisuus näyttää kuitenkin hiukan valoisammalta.